29. kesäkuuta 2015

Epäonnistumisia seuraa onnistumisia

Olin lauantaina julkasemassa tänne varsinaisen ärsytys- postauksen, mutta en saanut kirjotettua sitä loppuun joten se jäi julkasematta. Ehkä parempi niin, koska nyt oon ehtinyt miettiä asioita. 

Vaikka jaankin somessa; täällä blogissa ja instagramissa yleensä vaan ilosia juttuja ja onnistumisia, ei se meinaa etteikö munkin elämässä olisi epäonnistumisia, ärsytyksiä ja huolia. Kaikilla niitä on, se on elämää.

Viime viikolla tehtiin treeneissä,erilaisia testejä, mitaten crossfitissa tarvittavien taitojen tasoa. Osaan olla välillä superankara itelleni ja lytistinkin oman mielen täysin alas parin epäonnistuneen suorituksen vuoks.
 
Otan välillä treenit ehkä jopa liiankin vakavasti, suutun helposti jos en osaa jotain. Ärsyttävää. Haluaisin olla rauhallinen viilipytty joka kohautaa harteitaan epäonnistumiselle ja kokeilee tyynenä uudestaan.
 Mutta ei, mä kiroan, potkasen tankoa, raivoan wallballille, hakkaan päätä seinään.. ja vasta sitten yritän uudestaan. :D
Koitan kovasti työstää omia hermoja, ehkä joku päivä mäkin osaan ottaa vähän rauhallisemmin.. 

Miksi mä tästä kerron? Halusin vaan valaista, että joka päivä ei tule onnistumisia, mä en ole aina vaan yhtä hymyä ja urheilu on usein rankkaa mielellekin. 
Pitää vaan löytää keino nousta sieltä omista surkutteluista, yrittää uudestaan ja ehkä sitten onnistua. 

Viime viikon loppupuolella tosiaan oli vähän huono fiilis treenejä ajatellen ja samalla kaikki muukin turhautti. Lauantai aamulla lähdin pidemmälle lenkille, juoksu kulki ja fiilis parani kummasti! 

Tänään, treeneissä vuorossa oli deloadin jälkeen tempauksen tämän hetkisen 1 maksimin hakemista. Muistan että viime marraskuussa kun mietiskelin urheilun suhteen seuraavia tavotteita ja kirjotin siitä blogiinkin asti, joku anonyymi kommentoi että: tempaus 50kg. 
Silloin olin nähnyt meiän koulun jefujen vetävän sitä muutamaan otteeseen, mutta muuten en ollut pääsyt tutustumaan liikkeeseen. :D 
Crossfit on paljon muutakin kun painonostoa, eikä yksinään tempauksen ykkösmaksimin tavoitteleminen saanut mua lajin pariin, mutta nyt puolen vuoden jälkeen saan lähettää iloset terkut anonyymille: koska tänään tempasin 50kg! Nätti nosto se ei ollut, mutta nous kumminkin ja fiilis kymppi!

Untitled
Kuva ei oo tältä päivältä, vaikka samat housut jalassa tempailinkin! :P

Halusin siis vaan kertoa että, urheilu auttaa AINA huonoon fiilikseen! <3

- Anni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti